Tässä koulutuksessa tutustumme rakennustyömaiden salaojajärjestelmien perusteisiin.

Tämän koulutuksen käytyäsi ymmärrät, miksi ja milloin rakennuksen
salaojajärjestelmä on tarpeen ymmärrät rakennuspaikan pohjatutkimuksen merkityksen ja tutustut pumppumalleihin, joita suositellaan salaojitussovelluksiin.

Puhumme myös siitä, miksi salaojitus on tärkeää, ja tutustumme esimerkkiin salaojajärjestelmästä.

Tarkastelemme myös muita tärkeitä aiheita, mm. sitä, miksi rakennuspaikan pohjatutkimus on tärkeää ja millaisia pumppuja erilaisissa salaojajärjestelmissä voi käyttää.

Aloitetaan.

Rakennuspaikan ja rakenteiden kuivatus voidaan toteuttaa erilaisilla salaoja- ja viemäriratkaisuilla.

Perustusten kuivatuksessa poistetaan vesi, joka voisi vahingoittaa rakennuksen ulko- ja sisärakenteita.

Rakennuksen perustuksen ympärillä seisova vesi voi imeytyä seinärakenteisiin ja syövyttää teräsraudoituksia.

Se voi aiheuttaa rakennukseen myös homevaurioita ja sienikasvustoa.

Pohjaveden alennuksen tarkoitus on alentaa pohjaveden pintaa tai vakauttaa sen paine.

Kun pohjaveden pinnan alapuolella oleviin anturoihin ja kellarin seiniin kohdistuva paine on pienempi,rakennevauriot voidaan estää.

Jos hydrostaattinen paine on liian korkea, koko rakennus saattaa nousta paineen vaikutuksesta ylöspäin.

Myös rakennuksen alla ja ympärillä olevan maaperän tiivistys on tärkeää.

Vesipitoinen maaperä ei välttämättä sovi rakennuspohjaksi epävakautensa takia.

Tässä tilanteessa maa-ainesta voidaan yrittää vahvistaa kuivatuksella.

Perusteellinen pohjatutkimus on ehdottoman tärkeää rakennuksen perustuksen suunnittelussa.

Pohjatutkimuksessa suoritetaan alkukartoitus, jonka tulokset kertovat, tarvitaanko rakennushankkeessa salaojajärjestelmää.

Kaikki riippuu siitä, millaiselle maaperälle aiotaan rakentaa.

Maaperän ominaisuudet voivat vaihdella huomattavasti pienellä alueella.

Maaperän kantavuuteen vaikuttavat esimerkiksi sää, ilmasto-olosuhteiden vaihtelu ja työmaan olosuhteet.

Siksi maaperän tämänhetkinen ja tuleva koostumus sekä pohjavesiolosuhteet on tutkittava ennen rakennustöiden aloittamista.

Myös ympäröivät alueet ja naapuritontit on kartoitettava.

Jos maaperän ominaisuudet, pohjaveden pinta, vaikutukset maaperään ja pohjaveden kemiallinen koostumus jätetään tutkimatta, rakennukselle voi koitua vakavia seurauksia.

Rakennuksen syöpymis- ja homevauriot ja sienikasvustot voivat näyttää tältä.

Pohjatutkimuksessa tulee tutkia erityisesti seuraavat asiat.

Vähimmäisvaatimuksena on tutkia maaperän ominaisuudet.

Pohjaveden pinta kannattaa myös mitata.

Mittaa pohjaveden pinta ensi- ja toissijaisissa pohjavesivarastoissa ja ennakoi kausivaihtelut.

Jos pohjaveden pinta laskee rakennustyömaan lähellä, se voi vaikuttaa rakennuspohjan vesipitoisuuteen ja salaojitustarpeeseen.

Tutki lisäksi vaikutus maaperään ja ympäröiviin alueisiin.

Asennetut kuivatusjärjestelmät vaikuttavat usein ensi- ja toissijaisten pohjavesivarastojen pintaan, jolloin maaperä ja rakenteet voivat painua.

Pohjaveden pinnan laskiessa maaperän vesipitoisuus vähenee, jolloin puurakenteet voivat alkaa lahota.

Tutki lopuksi pohjaveden kemiallinen koostumus.

Pohjaveden kemiallisen koostumuksen arvioinnissa tai analysoinnissa kannattaa tutkia, sisältääkö pohjavesi kalkkikiveä tai rautamalmia.

Näiden aineiden saostumat voivat tukkia vedenpoistojärjestelmän.

Syövyttävä vesi voi vaurioittaa viemärijärjestelmiä ja rakenteita.

Pohjatutkimus auttaa selvittämään useita kysymyksiä:

- Se määrittää maaperän kantavuuden

- Se määrittää maaperän painumisalttiuden

- Se määrittää pohjaveden pinnan, joka vaikuttaa perustusten kosteuspitoisuuteen

- Sen avulla perustukselle voidaan valita sopiva toteutustapa ja syvyys

- Sen avulla voidaan valita sopivat rakennustekniikat

- Sen avulla voidaan ennakoida ja ratkaista perustusten todennäköisiä ongelmia

Näiden tietojen perusteella voidaan määrittää salaojajärjestelmän tarve, mitoitus ja käyttöaika.

Tarkastellaanpa anturaan asennettavia salaojaputkia.

Antura kootaan betoniharkoista, joiden leveys on yleensä 40–50 cm.

Se jakaa rakennuksen painon maapohjan päälle.

Rakennuksen alapohjan alle ja anturan läpi voidaan vetää salaojaputket.

Pohjavesi poistuu anturan salaojaputkea pitkin.

Jos pohjavesi pääsee nousemaan, myös veden paine nousee.

Salaojituksella varmistetaan, että hydraulinen paine pysyy rakennukselle suunnittelussa raja-arvossa.

Jos pohjaveden pinnan vaihtelua ei ole odotettavissa, anturaan ei tarvitse vetää salaojaputkea.

Seuraavissa neljässä esimerkissä tutustumme maaperän ominaisuuksiin ja pohjaveden pinnankorkeuksiin.

Selvitämme myös, onko salaojitus tarpeen.

Ensimmäisessä tapauksessa rakennuspohjana on hiekkamaa tai muu vettä läpäisevä maa-aines ja pohjaveden pinta on kuivatustason alapuolella.

Tässä tilanteessa ei tarvita salaojitusta.

Pohjaveden pinnan kausivaihteluiden ei ennusteta lisäävän vedenpoiston tarvetta.

Hulevesi ja muu pintavesi imeytyy suoraan maaperän läpi.

Toisessa tapauksessa rakennetaan läpäisemättömälle maalle, ja pohjaveden pinta on kuivatustason alapuolella.

Tässä tilanteessa täyttömaa-alueen hulevedelle tarvitaan salaojitus.

Pohjaveden pinnan kausivaihteluiden ei ennusteta lisäävän vedenpoiston tarvetta.

Hulevesi ja muu pintavesi imeytyy suoraan maaperän läpi.

Kolmannessa tapauksessa rakennetaan huonosti läpäisevälle maalle ja pohjaveden pinta on kuivatustason yläpuolella.

Pohjaveden poistaminen salaojituksella suojaa rakennusta, sillä se estää hydrostaattisen vedenpaineen nousun.

Hulevesi ja muu pintavesi imeytyy suoraan maaperän läpi.

Täyttömaa-alueelle ja läpäisemättömään maaperään tarvitaan salaojitus.

Neljännessä esimerkissä rakennetaan hyvin läpäisevälle maaperälle ja pohjaveden pinta on kuivatustason yläpuolella.

Pohjaveden salaojitus johtaisi viemäreiden tulvimiseen.

Lisäksi pohjaveden pinta laskisi yleisesti, mikä saattaisi vaurioittaa
ympäröiviä rakenteita.

Tässä tapauksessa pohjaveden salaojitusta ei voida toteuttaa.

Rakennuksen on oltava vesitiivis, ankkuroitu huolella nousun estämiseksi ja raudoitettu niin, että se kestää hydrostaattista vedenpainetta.

Hulevesi ja muu pintavesi imeytyy suoraan maaperän läpi.

Tarkastellaan seuraavaksi hydrostaattista painetta.

Hydrostaattinen paine tarkoittaa seisovan veden painetta.

Kun vesi seisoo perustusten vieressä, eikä sitä johdeta pois, se työntyy vähitellen perustuksia vasten ja löytää lopulta tiensä perustusten läpi.

Kaikki rakennukset on suunniteltu kestämään tiettyä hydrostaattista painetta.

Hydrostaattista painetta voi vähentää eri tavoilla:

Tärkeintä on rakentaa tukevat perustukset.

Rakennuksen voi myös ankkuroida maaperään.

Tai voidaan asentaa salaojajärjestelmä.

Joissakin tapauksissa tarvitaan kaikki kolme menetelmää.

Ensimmäinen kuva esittää rakennustyömaata, jossa rakennetaan parhaillaan rakennuksen perustuksia.

Toisen kuvan rakennustyömaalla rakennus on ankkuroitava tukipaaluilla,
jotta se ei pääse nousemaan tai painumaan.

Viimeisessä kuvassa on soralla peitetty salaojaputki.

Putki johtaa veden pois rakennuspohjasta.

Tutustutaanpa liikerakennuksen pohjapiirrokseen ja sen salaoja- ja sadevesijärjestelmän toteutukseen.

Perustusten ympärille ja kellarin alapuolelle on rakennettu salaojitus.

Rakennuksessa on kaksikerroksinen kellari.

Kuten edellä mainittiin, rakennuksen perustukset on pidettävä kuivana, jotta vältetään rakenteiden vaurioituminen.

Joissakin tapauksissa on myös alennettava hydrostaattista painetta.

Kuvasta näkee, että myös leikkikenttä on salaojitettu.

Nyt kuvassa näkyvät salaoja- ja sadevesijärjestelmän kaikki osat.

Hulevesi kerätään kaikilta pinnoilta nurmikkoa lukuun ottamatta.

Katolta tuleva sadevesi johdetaan järjestelmään syöksytorvien (ST) kautta
ja kulkuväylille, pysäköintialueille ja kaduille kerääntyvä sadevesi johdetaan sadevesikaivoihin.

Salaojaputket on vedetty rakennuksen perustusten alapuolelle ja niiden ympärille, ja sadevesiviemärit ovat vain 1–1,5 m maanpinnan alapuolella.

Siksi perusvesi on pumpattava sadevesiputkiin.

Tässä salaoja- ja sadevesijärjestelmässä tarvitaan kaksi pumppukaivoa.

Perusvesi johdetaan painovoimaisesti pumppukaivoihin, jotka sijaitsevat rakennuksen molemmilla puolilla.

Sieltä perusvesi ja sadevesi johdetaan sadevesiviemäriin putkistoa pitkin.

Perusveden virtaama on osattava arvioida oikein, jotta viemäröintijärjestelmä mitoitetaan oikein.

Oikean virtaama-arvion perusteella myös pumput ja pumppukaivot osataan mitoittaa oikein.

Pumppukaivoihin voi asentaa 1–2 pumppua.

Jos pumppuja on kaksi, toinen niistä toimii varapumppuna.

Jos pumppukaivossa on vain yksi pumppu, järjestelmään kannattaa asentaa valvontalaite.

Se ilmoittaa, jos pumppu vikaantuu.

Näitä pumpputyyppejä suosittelemme salaoja- ja viemäröintisovelluksiin.

Vasemmalla näet ruostumattomasta teräksestä ja oikealla valuraudasta valmistetut mallit.

Ruostumattomat teräspumput soveltuvat kevyeen käyttöön, sillä niiden vapaa läpäisykyky on maks. 50 mm.

Vankkarakenteiset valurautapumput soveltuvat jatkuvaan käyttöön salaoja- ja viemäröintijärjestelmissä ja niiden vapaa läpäisykyky on maks. 100 mm.

Kaikki kuvassa näkyvät pumput voidaan uppoasentaa.

SE-pumppu soveltuu myös kuiva-asennukseen.

Grundfosin valikoima sisältää useita valmispumppukaivoja, jotka on varustettu käyttökohteeseen sopivalla tyhjennyspumpulla.

Lisätietoja pumppujen tuottoalueesta saat osoitteesta grundfos.fi.

Yhteenvetona: Muista tehdä pohjatutkimus, muista laatia salaojitussuunnitelma ja ota yhteyttä Grundfosiin, kun haluat lisätietoja.

Autamme mielellämme – vuosien asiantuntemuksella.