Vesi on välttämätöntä kaikelle elämälle maapallolla.  

Se on elinehto kaikille eläville organismeille:  ihmisille, eläimille ja kasvillisuudelle.  

Erityisesti makea vesi on tärkeä luonnonvara,  jota meidän tulee suojella.  

Tässä videosarjassa tarkastellaan maanpinnan alla olevia vesivarantoja,  joita kutsutaan pohjavedeksi.  

Pohjavesi on osa veden kiertokulkua.  

Kun sade työntyy syvälle maan alle, siitä muodostuu pohjavettä.  

Vesi kulkeutuu maan läpi työntyen uudelleen takaisin maan pinnalle  jokiin, järviin ja meriin.  

Pohjavesi haihtuu ajan mittaan näistä vesistöistä muodostaen pilviä  ja palautuen takaisin maan pinnalle sateena.  

Pohjavesi on helpompi hahmottaa tarkastelemalla sitä,  mitä sadevedelle tapahtuu maanpinnassa.  

Osa sateesta haihtuu suoraan maanpinnasta kaasumaisessa olomuodossa olevana vetenä.  

Osa vedestä puolestaan työntyy maanpinnan läpi  imeytyen kasvien juuriin,  ja haihtuessaan kasvien lehdistä se vapautuu takaisin ilmakehään.  

Se osa vedestä, joka ei imeydy kasvien juuriin,  jatkaa matkaansa maaperässä muodostaen pohjavettä.  

Vesi kulkee maanpinnan alla hiekanjyvien välisessä tilassa.  

Vesi liikkuu aluksi lähinnä pystysuoraan painovoiman vaikutuksesta.  Jossain vaiheessa vettä on kertynyt niin paljon,  että hiekanjyvien väliin jäävä tila täyttyy kokonaan vedellä.  

Tämä osa näkyy punaisena, sillä käytin apuna värjättyä vettä.  Pohjaveden pinta on tällä tasolla.  Uutta pohjavettä muodostuu,  kun osa sademäärästä imeytyy maaperään.  

Kuivilla alueille pohjavettä ei välttämättä muodostu lainkaan,  ja erittäin kosteilla alueilla sitä voi muodostua jopa metrin verran.  

Täällä Tanskassa pohjavettä muodostuu vuosittain noin 10 cm,  mikä vastaa noin 100 litraa neliömetriä kohti.  

Vesi ei enää siirry painovoiman vaikutuksesta,  vaan paineen vaihdellessa korkeasta matalaan.  

Hiukkaset siirtyvät kaarevia reittejä pitkin  tuoden veden ensin lähelle maanpintaa  ja lopulta joen, meren tai järven pinnalle.  

Kun pohjavesi nousee takaisin maan pinnalle,  pohjaveden liikerata on ylöspäin.  

Vesi siirtyy järvien tai purojen pohjalle ylipaineen vaikutuksesta.  Pohjavesi voi nousta maan pinnalle myös suoraan luonnonlähteenä.  Tästä Tanskan keskiosissa sijaitsevasta lähteestä muodostuu ajan mittaan joki,  joka laskee mereen noin 160 km päässä.  

Lähteet sijaitsevat yleensä melko kaukana siitä kohdasta,  jossa vesi on siirtynyt takaisin maan pinnalle.  

Näin tapahtuu keitaissa ja aavikoilla.  

Tarkastellaan seuraavaksi pohjaveden pintaa.  

Se ei suinkaan aina ole maanpinnan alapuolella.  

Monissa paikoissa se on näkyvissä maan päällä.  

Näissä paikoissa on jokia ja järviä.  

Esimerkiksi tätä järveä katsottaessa on kyse pohjaveden pinnan ja  maan pinnanmuodon yhtymäkohdasta.  

Miten vanhaa pohjavesi sitten on?  

Ikä vaihtelee melko paljon.  

Alueilla, joissa vesi virtaa maan alla lyhyen reitin lähellä maan pintaa,  pohjavesi saattaa olla muutamia päiviä tai vuosia vanhaa.  

Jos vesi puolestaan virtaa kauemmas ja syvemmällä,  pohjavesi voi olla jopa tuhansia vuosia vanhaa.  

Tanskassa talousvetenä käyttämämme pohjavesi  on 5–50 vuotta vanhaa.  

Muutamista syvistä lähteistä ottamamme vesi  voi olla muutamia tuhansia vuosia vanhaa.