Korkean hyötysuhteen ylläpitäminen vedenottojärjestelmissä
Tutustu yleisimpiin hyötysuhdetta heikentäviin tekijöihin ja niiden vaikutusten ehkäisemiseen.
Vedenottojärjestelmän pumpun tuotto muuttuu väistämättä ajan myötä.
Tässä videossa kerromme yleisimmistä hyötysuhdetta heikentävistä tekijöistä sekä perehdytään niiden vaikutusten ehkäisemiseen.
Pysyt ajan tasalla pumpun kunnosta vain valvomalla sen toimintaa.
Valvonta voi olla silmämääräinen tarkastus silloin tällöin tai ennalta määrättyinä ajankohtina. Tehokkain valvontatapa on kuitenkin verkkoyhteydellä toteutettu etävalvonta, jonka kautta voidaan määrittää varoituksia ja hälytyksiä. Etävalvonnan avulla pumppujärjestelmässä tapahtuviin muutoksiin voidaan reagoida välittömästi ja viat korjata nopeasti.
Yleisimpiä syitä pumpun toiminnan heikkenemiseen ovat:
• Vedentarpeen muutokset
• Staattisen pinnankorkeuden muutokset
• Järjestelmän kitkahäviö
• Tai pumpun kuluminen.
Seuraavaksi tutustumme näihin tekijöihin ja niiden edellyttämiin toimenpiteisiin.
Vedentarve voi muuttua, jos järjestelmään lisätään uusia kotitalouksia tai jos niiden määrä vähenee.
Muutosten jälkeen pumppu ei enää käy parhaan hyötysuhteen asetuspisteellä esimerkiksi siksi, että järjestelmä vaatii suuremman virtaaman, minkä seurauksena paine laskee.
Tilanne voidaan ratkaista vaihtamalla pumppu järjestelmän tarpeita vastaavaksi. Oikein mitoitetun pumpun tuotto on parempi, joten säästät rahaa sähkölaskussa.
Vaihtoehtoisesti voit myös asentaa taajuusmuuttajan, joka säätää pumpun nopeutta ja mukauttaa pumpun tuoton automaattisesti tarpeiden mukaiseksi. Näin pumppu käy aina parhaalla mahdollisella hyötysuhteella. Jos vedentarve kasvaa, myös toisen kaivon perustaminen voi olla tarpeen.
Katsotaanpa seuraavaksi staattista pinnankorkeutta. Jos staattinen pinnankorkeus laskee, myös paineen tarve muuttuu. Kompensoidakseen staattisen pinnankorkeuden laskua pumpun on nostettava vettä korkeammalle, mikä puolestaan alentaa painetta.
Jos staattinen pinnankorkeus laskee edelleen, pumppu ei lopulta pysty tuottamaan tarvittavaa painetta ja se on vaihdettava.
Joskus taajuusmuuttajasta voi olla apua, sillä sen myötä pumppu voi käydä hieman suuremmalla nopeudella. Suurempi nopeus kuitenkin kuormittaa moottoria, joten varmista, että moottorin teho riittää tarvittavalle nopeudelle.
Kitkahäviö voi myös osaltaan heikentää pumpun hyötysuhdetta, kun ajan myötä putken sisäpintaan kertyy kalkkikiveä.
Kalkkikiven kertymistä ei voi estää. Jos kalkkikiveä on kertynyt runsaasti, putket pitää puhdistaa tai jopa vaihtaa uusiin.
Ongelma voidaan kuitenkin ratkaista pysyvästi jo järjestelmän suunnitteluvaiheessa. Jos järjestelmässä käytetään joustavia letkuja perinteisten putkien sijaan, kalkkikivi irtoaa letkun sisäpinnasta aina pumpun käynnistyessä, sillä paineistettuna letku laajenee hieman.
Lopuksi tarkastelemme kulumista. Pumput käyvät vuosia ongelmitta, jos vesi on puhdasta eikä siinä ole hiekkaa tai muita hankaavia hiukkasia. Jos hiekkaa kuitenkin pääsee kaivoon jatkuvasti, pumppu kuluu normaalia nopeammin. Kulumisaikaa on mahdotonta ennustaa, mutta ajan myötä pumppu rikkoutuu.
Joskus virtaaman hidastamisesta voi olla apua, mutta useimmissa tapauksissa se ei ole riittävä ratkaisu.
Yhtenä vaihtoehtona on asentaa hiekanerotin, joka estää hiekkaa pääsemästä veden mukana pumppuun. Joskus ainoa vaihtoehto on kaivon puhdistuspumppaus tai jopa uuden kaivon perustaminen.
Pumppujen ja kaivojen toiminnan valvonta on erittäin tärkeää. Valvonnan ansiosta voit reagoida virtaaman ja paineen muutoksiin, kasvavaan virrankulutukseen tai ominaiskäyrän poikkeamiin, jolloin vedenottojärjestelmäsi hyötysuhde pysyy aina erinomaisena.